Mitä kaikkea minä teen juuri NYT?

Mitä minä nykyään teen? Vaihdoin ns. “Siistin sisätyön” nipulliseen haasteita. Onkohan se tämä lähenevä pyöreä luku joka saa ihmisen tekemään valintoja elämässään uudelleen. Aivan kun mukamas ei olisi elämässään mitään saanut aikaiseksi ja siihen seuraavaan pyöreäänkin on vielä useampi vuosi. Ei, en täytä seuraavaksi viisikymmentä! Lyhyesti ranskiksin: – Teen Opetushallituksessa valokuvaamisen ammatti- ja erikoisammattitutkinnon uudistamista yhdessä muun asiantuntija joukon kanssa. Tämä on haastanut todella ajattelemaan, mitä tulevaisuudessa valokuvaajan on tarpeellista osata. Opetussuunnitelman täytyy olla kattava, mutta muokattavissa jokaisen järjestävän oppilaitoksen tarpeisiin. Sen kirjoitusasun loppuun viilaaminen ja aukottomaksi tekeminen vaatii todella työtä. Pian tämä kuusi henkinen tiimi on kokoontunut säännöllisesti puolisen vuotta. Parhaillaan on menossa niin sanottu loppukiri ja Helsinki kutsuu tiiviimmillään kerran viikossa. Instagram -tilini täyttyy jatkuvasti juna-asemien kuvista.. ehkä rajoitan vähän tätä aihetta jatkossa. 😀 – Opetan VVI:llä (Visuaaliviestinnän Instituutissa) Valokuvaamisen erikoisammattitutkinto -ryhmää. Matkustan Tampereelle tätä varten noin parin kuukauden välein. Välissä opastan, olen tavoitettavissa, kommentoin, ajattelen tai suunnittelen. On hienoa nähdä miten ammattilaisista hioutuu suunnannäyttäjiä omilla poluillaan, omissa kaupungeissaan ja genreissään. Omissa käsissäni pyrin viemään koulutusta siihen suuntaan, että jokaisella olisi jatkossa kannattava idea sekä bisnes käsissään jota kehittämällä ja kasvattamalla (tai tehostamalla) voi elättää itsensä (ja ehkä perheensä) valokuvaajana. Opettaminen on aina ollut haaveeni ja olenkin tämän ryhmän kanssa hyvin onnekas haasteista huolimatta. Minun sisälleni on rakennettu tarve auttaa muita.. siksipä: – ..Olen Suomen ammattivalokuvaajien puheenjohtaja. Toiminnanjohtajan ja hallituksen kanssa olemme järjestämässä mm. Muutoksia jäsenistömme hyväksi. Pohdimme sitä miten voisimme tarjota heille enemmän ja mitä tämän päivän valokuvaaja tarvitsee selvitäkseen arjesta ja työstä. Ammattivalokuvauksen työkenttä on viimeisen vuosien aikana muuttunut todella mullistavasti ja uusiin tuuliin saa reagoida lähes viikottain. Seuraan läheltä ja todella intensiivisesti mitä varsinkin suomen markkinoilla tapahtuu. Puhun tilanteesta kolleegoitteni kanssa lähes viikottain. Tosiasia on se, ettei mitään tapahdu odottamalla eikä SAV:n hallitus yksin pysty tekemään suuria muutoksia. Näen kuitenkin suurta potentiaalia yhteisön voimassa. Yhdessä olemme vahvoja! – Olen toistaiseksi ainakin kokenein kansainvälinen ammattivalokuvauksen tuomari. Lisäksi toimin yhtenä tuomarina kansainvälisessä tuomaristopaneelissa Federation of European Photographers FEP:n myöntämissä arvonimissä. QEP (Qualified European Photographer) ja MQEP (Master Qualified European Photographer) arvonimiä myönnetään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi olen ollut yksi tuomareista mm. Suomen ja Ruotsin omissa pääkilpailuissa (muotokuvaus), World Photographic Cup (Valokuvauksen “MM-kisat”) sekä Photographer of the year (FEP). Toimin myös FEP:n hallituksen jäsenenä. – Lisäsin yrittäjäpanosta sen verran, että 12 vuoden yrittäjäkokemuksen jälkeen päädyin perustamaan kaksi yritystä samaan aikaan. Toinen, sydän käpyseni, Rouva Musta ja toinen, intohimoni, eläinten hyvinvointiin liittyvä verkkopalvelu jota on myös pystytetty kuin iisakin kirkkoa. Rouva Musta keskittyy valokuvaamiseen ja sen ansiosta saan toteuttaa itseäni ja kuvaamisen tarvetta juuri niin kapealla sektorilla kuin haluan. Keksityn pääasiassa ns. Fine art potrettien kuvaamiseen. Kuvuakset suunnitellaan aina etukäteen ja ne toteutetaan viestiä tukevissa lokaatioissa. Kalustoni on liikkuva ja nousee pystyyn vaikka olohuoneeseen pientä vastasyntynyttä varten. Lisäksi kuvitan yritysten brändejä ja konsepteja. Verkkopalvelukin näkee ihan pian päivänvalonsa! – Jotta elämä ei kävisi liian helpoksi, halusin perheeseemme neljän lapsen lisäksi myös koiran pennun. Noniin, villakoirahan se varmaan olisi ollut järkevä rotuvalinta, mutta ei! Mun unelma on ollut harrastuskoirasta jonka kanssa voi tehdä mitä vaan. Siis sellainen, jolla olisi myös ns. PK -luvat. Ihan siltä varalta jos haluaisin alkaa harrastaa intohimoisesti jotain palveluskoiralajia. Nyt perheessämme asuu siis 7kk vanha bordercollie uros Kasi. Kasia voi seurata instagramissa nimimerkillä @i_am_kasithebc. Kasi tähtää näillä näkymin agilitykentille. Tosin ei ihan hirveästi ole jäänyt aikaa muuhun kuin lenkkeilyyn. Saattaahan se olla, että hoidan rutinoituneesti muutamaa muutakin pestiä, mutta pureudun niihin vaikka vähän myöhemmin. 🙂 …Nyt alkaa juna olla pian taas Helsingissä. Palataan! Tiina